tiistai 15. heinäkuuta 2014

kesäkuu

Kesäkuussa en paljoa ehtinyt kirjotella, tässä tulee siis lyhykäisyydessään(?) kaikki mitä ehdin puuhailla. Kesäkuun ekalla viikolla oli pääsykokeet ja onnistuin! Musta tulee syksyllä sosionomi-opiskelija! Junpe oon aikas tyytyväinen itseeni ^^ Pääsykoepäivän iltana Nik saapui ja ehittiin heti ekana iltana ihastella kuinka valosta täällä on vielä puolenyön tienoilla. Se hämentynyt ilme kun sanoin ettei täällä ole kesällä kunnolla pimeetä ollenkaan.

Yks aamu syötiin paahtoleipää ja sen päällä tollasia suklaahippuasioita. Nik toi ne joskus mulle ja se on joku hollantilainen juttu. Älkää kysykö, yritän vieläkin päästä yli siitä että ne syö omenasosetta ranskalaisten (ja oikeestaan kaiken muunkin) kanssa ja pitää mua hulluna kun sanon et omenasose kuuluu lettuihin.. Ihme tyyppejä.


Eräs päivä päätin että tänään nähtävyyksiä. Vein sitten raukan kaatosateessa Vanhankaupunginkoskelle.. Oli siellä nättiä, vaikka olis kyllä kuivalla säällä ollu kivempi.


Sitten koitti se nätti päivä ja lähdettiin mullekin uuteen paikkaan Herttonimessä olevaan mäkihyppytorniin. Jestas oli khuul paikka! Vähä oli jännä kiivetä, kun torni natisi ja huoju tuulessa mutta oli kyllä kaiken arvoista kun päästiin viimein huipulle.


Mun vikalla työviikolla löydettiin itsemme Tallinnasta viinanhaku turistireissulta. Kierreltiin Vanhassakaupungissa ja syötiin jumalaista ruokaa halvalla romanttisimmassa ravintolassa missä oon ikinä ollu. Lopuks tallusteltiin viinakauppaan minä kärryni kanssa ja raahattiin ostokset kassalle. Jostain syystä Nik ei ymmärtäny miks mun mielestä mun 107 euron ostokset oli käytännössä ilmaiset. Pitäis ymmärtää, käy sekin viskinsä hakemassa Saksan puolelta :D No, ei ainakaan tarvi tänä syksynä paljoo alkoholia ostaa.


Ihan vikoina päivinä uskalduttiin Lintsille ja Suomenlinnaan ja jopa Dondoon, koska yöelämää piti näyttää. Lintsillä ei otettu kuvia, ja Dondomatsku on lievästi sanottuna epämääräistä, joten tässä Suomenlinnatunnelmat. Toi pikkiriikkinen ranta vähän nauratti :D


Vitsi että takkus kirjottaminen.. Pitäis vissiin kirjotella useemmin jo pelkästään ettei tulis tällästä kuvaoksennusta hehe. Tämä olkoon lupauksena ettei tämä jää kesän viimeiseksi tai edes toisiksiviimeiseksi postaukseksi!

ps. Käytiin me Korkeasaaressakin juhannuksena. Ja mökillä vietettiin Mexico-bileet sekä toinen juopotteluilta jolle ei ollut kansallisuutta tai teemaa. Oon kuvannu jo kaks filmiä polaroidia. Ja kuvasin hirmuisesti kännykällä joita kuvia en jaksanut siirtää koneelle.

pps. Huomenna Venlan kanssa mökille, woopwoop!

torstai 29. toukokuuta 2014

Jos oon jo kotona miten voi olla koti-ikävä?


Oletko lintu, upea joutsen vai siipirikko?
Oletko vahva kuin vanhempi sisko vaiko sittenkin lapsi?
Oletko laivan neitsytmatka vai haaksirikko?
Onkohan aina pakko toisten toiveet täyttää?

Jotain sydämessään, tyttö epäkunnossa
Ei sun pidä kantaa huolta, huolehdimme sinusta
Jotain sydämessään, tyttö epäkunnossa
Ei sun pidä kantaa huolta, huolehdimme sinusta
Tyttö epäkunnossa... Siltäkö tuntuu sinusta?

Hei, kaikki laskee sun varaasi aivan helvetin paljon
Susta odotetaan jotain kuningatarta tai pelastajaa
Annetaan sun olla vielä nuori, vähän aikaa

Jotain sydämessään, tyttö epäkunnossa
Ei sun pidä kantaa huolta, huolehdimme sinusta
Tyttö epäkunnossa... Siltäkö tuntuu sinusta?

Ja mitä tekevät muut, rakastavatko vaiko pelkäävät?
Ja mitä tekevät muut, rakastavatko vaiko hylkäävät?
Ja mitä tekevät muut, rakastavatko vaiko pelkäävät?
Ja mitä tekevät muut, rakastavatko vaiko hylkäävät?
Jos mokaat


Tuossa eräs aamu (viime viikolla) pyöräilin aamukuudelta takaisin kotiin. Vastaan tuli iloisena hymyilevä nuori tyttö, joka vilkutti puissa lauleskeleville tirpoille. Sen jälkeen pyöräilin ohi, kun vanha herra haki postin laatikosta pyjama päällä ja reinot jalassa. Tuli sellainen fiilis että mitä teen elämälläni. Kotipihassa bongasin vielä pikkuruisen valkoisen orvokin. Kaksi päivää myöhemmin jäätiin äitin kanssa katselemaan jäniksenpoikasia.

En mä kyllä edelleenkään tiedä, mitä tällä elämälläni tekisin. Luukutin tänään Herra Ylppöä ja ajattelin kerrankin vain itseäni. Huomenna on vapaapäivä, lauantaina juhlitaan. Tavallaan toivoisin kesän olevan jo ohi.

maanantai 26. toukokuuta 2014

Kirjoissa sanotaan: "Älä tapa, elämää täytyy rakastaa"


Tavastialla lauantaina hyvin pitkän ajan jälkeen. Itseasiassa kyseessä oli toka keikka tänä vuonna sen erään Jyväsessä esiintyneen Vicky Rostin jälkeen. Onneksi kunnia menikin sitten arvoiselleen yhtyeelle, aina niin hurmaavalle Turmion Kätilöille. Ilman lämpötilalla saattoi olla vaikutusta asiaan, mutta kyllä sai taas hikoilla. Ja nyt kun sanon hikoilla, niin kans tarkotan sitä sanan todellisessa merkityksessä.

10 vuotta takana yhtyeellä, jolle luvattiin vain vuosi. Tän kunniaksi soittivat Hoitovirhe-albumin kokonaisuudessaan läpi, mikä tarkoitti sitä, että Alissan kanssa viimein kuultiin se kauan kaivattu teemabiisimme Pimeyden Morsian. Tähän väliin #sydänsilmähymiö, koska #awesome. Tekivät lavalla synttärikakunkin = kermavaahtoa Spekkelin takapuoleen. Olis saanu mennä maistamaan, mutta siinä vaiheessa oltiin vielä liian kaukana. Täydellisin ilta piitkään aikaan, kiitos Kätilöt että ootte aina niin parhaita!

tiistai 20. toukokuuta 2014

Voisko olla, ettei aina tarvii mennä aivan rikki vaikka kaikki seinät heiluu?


Satuin nostamaan katseeni läppärin ruudusta ja totesin että onpas siinä nätti sateenkaari. Instagramista päätellen parikolme muutakin ajatteli samalla lailla. Siirryin toiselle puolelle asuntoa ja kappas: auringonlasku. Senkin oli muutama muu huomioinut.

Ensimmäisessä kuvassa nähtävillä myös parkkapaikan salaojituksen eräs vaihe, johon kuuluvat räjäytykset. Se oli mukava yllätys tossa aamulla kevyen 14,5 tunnin ilta+yövuoron jälkeen, kun yritin viimein nukkua. Ikkunat vaan helisi, kun armaat raksamiehet päättivät hiukan räjäytellä aamutuimaan. Siinä vaiheessa teki jo mieli vähän kirkua.

Kesämekkokausi korkattiin tänään.

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Täyttä ymmärrystä vailla beibi I love you

Muutaman viikon myöhässä tämäkin tulee, mutta kai se on se parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Järkyttävän työputken jälkeen meitsi vaihtoi vapaalle ja karisti nugetit ja hampparit kannoilta ja suuntasin ultimaattisen rentoutuksen pariin. Rentoutusta ei kylläkään vielä ollut tämä viiden herätys (early worm catches the bird vaimitensemeni) tai Finnairin käsitys päivän tärkeimmästä ateriasta (haluisin nähä ne muut ateriat).


Rakkaassa ja jo kovin tutuksi tulleessa matkakohteessani olikin sitten jo kesä. Ekana päivänä taisin suunnitella että missaan paluulennon ja jään sinne. Oon edelleen sitä mieltä että olisi ollut loistava idea. Kaverikenkätassukuvassa minä, Nik ja Ayla. Jälkimmäistä ei kyllä ihan hirveesti kiinnostanut :D


Perjantaina 25.4. juhlittiin King's Dayta, jota vietetään nykyisen kuninkaan kunniaksi. Hikoiluttava sää, pyöräiltiin tommoseen hiekkaerämaahan ja avattiin pullot ja tölkit hyvällä mielellä. Sit alkokin järkyttävä ukkonen ja kaatosade, ja juostiin suojaan. Jonkun aikaa sitä kesti, ja sit alko taas aurinko paistaa. Hengailtiin ja sytytettiin notski kun alkoi hämärtyä ja loppujen lopuks olikin ihan pilkkopimeää. Siis todellakin pilkkopimeää, mitään ei näkyny ku ei sillä meidän kotimatkalla edes ollu katuvaloja :D onneks pyörissä oli sentään valot.


Joku päivä käytiin syömässä eräässä tutussa kreikkalaisessa, ja se omistaja tunnisti mut. Astuttiin ovesta sisään ja se huutaa et "Finland!" Tein vissiin lähtemättömän vaikutuksen viime kerralla.. Luoja että oli taas taivaallista ruokaa, parin tunnin jälkeen pyörittiin onnellisina kotiin. Eräs toinen päivä nautittiin sivistyneesti pari pulloa viiniä. Ja itseasiassa parina muunakin päivänä..


Tais olla vappuaatto vai vappupäivä, kun otin saippuakuplavehkeet ulos mukaan ja sanoin et nyt puhalletaan. Ja sitten me pojat puhallettiin.. Ayla-parka oli ihan hämmennyksissään :D Ja jos saan sanoa, niin en kyl tajua mikä mun naamaa vaivaa tossa kuvassa, varsinkaan kun ykskään niistä muista ei ollu yhtään järkevämpi.


Aika kulu taasen liian nopeesti, vaikka aika kauan siellä olinkin. Tavallaan mua harmittaa etten kantanut kameraa mukana koko aikaa, mutta toisaalta. Yleensä me vaan käveltiin siinä samaisessa metsässä Aylan kanssa ja sit katottiin Breaking Badia (johon jäin muuten koukkuun, kiitos vain). Kesällä sitten lähdetään vähän kauemmas, kun ollaan pidemmän aikaa yhdessä :)

Viimeset pari viikkoa onki sitten ollu yhtä suurta vastoinkäymistä, ainakin siltä tuntuu. Kai tää tästä alkaa taas sujumaan.

Ainiin. Eilen tuli puoli vuotta. Välillä mä mietin mihin nää kuukaudet häviää.