maanantai 13. lokakuuta 2014

Vaikka nään mitä teen juoksen taas tanssien miinakentälle


Jopas on ehtinyt sattua ja tapahtua.
Oli Alissan synttäribileet, jotka vietimme discoilemalla Circuksessa Turmion Kätilöiden tahtiin. Meidän kahden joukkoon lyöttäytyi myös Tia, joka hyvin soluttautui pimeyden morsianten sekaan.
Uudet rakkauskenkulit on päässeet tositoimiin niiden raivatessa polkua pudonneiden lehtien keskelle. Samoin rakkautta ovat eräät toiset Vansin jalkineet, jotka löysin ystävämyynnistä. Note to self: Lauttasaaresta himaan kestää tunnin, ftw julkiset liikennevälineet.
Ostin maksimaalisesti hypetetyn kirkasvaloheräämislamppu-asian. Jotenki surkuhupaisa laite, kuten eräs ystäväni totesi. Mä en kuitenkaan sentään heitä sitä ympäri huonetta.. Yleensä herään siihen valoon vähän herätystä aiemmin ja vedän peiton pään yli. Mutta ei siitä nyt haittaakaan ole, valoisaan on aina mukavampi herätä. Voi vaikka uskotella itselleen että on pirteempi. Ja ajatuksen voimallahan täällä eteenpäin mennään.
Sit oli eräs partioviikonloppu. Huhu sitä stressin määrää, ja kaikki menikin mukavasti "miesten" töissä muita käskiessä.
Ja sitten viimein Revenge of the AL people 29/500 sunnuntai-iltana. Kyllä on pojat hyviä biisejä tehneet silloin aikoinaan, ja hyvin ne on tehty uudestaankin. Ilona oli saletisti lempparein, mutta vähän petyin Valokuvaan ja Aurinkoon. Ne kun nyt vaan kuuluu olla sellasia renkutuksia että kuulostaa kauheelta, ja siks ne onkin niin loistavia.
JA SIT TÄNÄÄN. Onnellisuus fanityttöys maximus. Apulanta Sanomatalolla ja spektaakkelikeikan liput myynnissä. Ja nimmareita ja jutustelua. Kannatti mennä vähän myöhemmin, juteltiin Venlan kanssa pitkät pätkät niiden kanssa ja saatiin kuvat ja kaikki. Plus käsien ja jalkojen sheikkaus. Emmätiiä, oon ollu ihan sekasin koko loppupäivän ja unohin maksaa matkan junassa. Hyvä päivä after all.


translation/ Oh, so much to do and only this one life to do those things. Turmion Kätilöt on a same day than Alissa's birthday. More shoes to love. Scout. New music from Apulanta, and also tickets to their ultimate spectacular gig, talking with the members and the autographs (a.k.a. my precious to infinity and beyond). Luckily I've got my new waking-up light as a weapon against all this darkness and tiredness which are taking over the country. All in all, I'd say time (and money) well spent.

perjantai 19. syyskuuta 2014

Aikainen lintu valokuvan nappaa


Olipa kerran yks vietävän kaunis lauantaiaamu viime viikonloppuna meidän mökillä. Nää tämmöset hetket saa mut aina hetkeksi kuvittelemaan että olisin aamuihminen, mutta nojoo. Eipä viitsitä valehdella. TOSIN ajattelin pistää tilaukseen kirkasvalolampun, joten asiaan saattaa tulla muutosta ainakin himpun verran positiivisempaan suuntaan.. Ehkä.


translation/ To your "early bird catches the worm" I reply "I woke up early, there was no worm". Pictures are beautiful though, and worth of waking up early every once in a while (about twice a year).

maanantai 15. syyskuuta 2014

Juostaan nyt lujaa kulta, sillä kohta alkaa hämärtää


Voi voi, ollaan me kans yksiä urpoja. Tasavertaisesti kaksi kivaa ja yksi hölmöilykuva molemmista. En viihdy kameran edessä, ja mun hiukset imee kaiken valon koko maailmankaikkeudesta. Kaiken sen viimeisenkin valon, josta nyt nautitaan. Mutta katsokaa nyt kun tuo rakas on niin kovin kaunis ♥


translation/ It wasn't a good face- or hair- or whatsoever-day for me, but who cares. (Well at least my hair doesn't, since they're taking all the light but giving nothing back..) The day was beautiful and Pilvi even more beautiful ♥

tiistai 9. syyskuuta 2014

Tämä hullu maailma hetkeksi unohtuu


Viime perjantaina kesä päätti tulla vähäksi aikaa takaisin. Kivaa vaihtelua, että koulupäiväkään ei sijoittunut koululle vaan Tekniikan museolle Vanhankaupunginkosken viereen. Päivän jälkeen samoilin pidemmän aikaa ja nautin aurinkoterapiasta. Tästä eteenpäin D-vitamiini tulee sit purkista.


Translation/ Last friday summer temporarily came back. Luckily the school day took place by this awesome Vanhankaupunginkoski, so after a very short day I just wondered around with my camera, enjoying the warmth of the sun and the last vitamin D I might get. Guess from now on the only source for it is a can. Finnish summer - short but not so much snow.

lauantai 6. syyskuuta 2014

Hyvästelen heinäkuun, valo vähenee ja varjot pidentyy

Sitten koitti se loppukesä. Kamera kulki huonosti mukana kuten arvata saattaa, mutta välillä innostuin. Ayla oli edelleen yksi mun lempikuvauskohteista, vaikka laatu nyt näyttää olevan mitä on. Eniten kuvia mä otin meidän roadtripilla, jonka aikana kuvattiin varmaan puolet niistä kaikista loppukesällä otetuista kuvista. Siksi on nytkin aika pääosassa. Pitäis viedä filmirulla Anttilaan, sain sen ikuisuuden mun fisussa majailleen rullan viimein loppuun. Ja seuraavaa filmiä asentaessa taisin viimein näin kahden vuoden jälkeen tajuta miten sen filmin saa laitettua sinne ilman että kuppi menee nurin sen kanssa.. Onnistumisen fiilis oli melkoinen.


Tästä alkaakin ne meidän roadtrip-kuvat. Aamulla lähdettin ajelemaan kohti Den Haagia, ja siinä matkalla piti käydä syömässä Dinerissa, mutta se olikin sit kiinni. Eipä mitään, matka jatkuu ja päästiin perille. Schveningensta etsittiin Sea Lifea mutta päädyttiin biitsille. Mut ne aallot! En oo ikinä nähny sellasia, hitto että ne oli khuul. Illalla käveltiin ympäri citya ja ihastuin siihen.


Seuraavana päivänä aamusta suunnattin Madurodamiin, miniatyyrikaupunkiin. Se oli kyllä aiheestakin seuraava wow. Tykkäsin ihan hirveesti niistä kaikista pikkusista yksityiskohdista, ja että kaikki oli tehty tosi aidon näköseksi. Seuraavaksi lähdettiin metsästämään Lange Jaap -majakkaa hiukan pohjoisemmasta. Vesi oli jäätävää mutta silti piti kahlata kunnes löydettiin rapuja. Semiällöä kun se ranta "hiukan" haiskahti niiltä lokkien puoliksi syömiltä ravunraadoilta.. Ylitettiin eräs kovin pitkä silta ja päädyttiin Franekeriin Eise Eisinga -planetaarioon, ostettiin leipomosta kunnon kaloripommimuffinssit ja ihasteltiin sitä rauhallista pikkukaupunkia.


Siinä se roadtrip ja kuvat lyhykäisyydessään olivat. Loppuaika vietettiin samoilemalla lähiseudulla ja uimassa. Päästiin myös hyvään vauhtiin tavoitteessa katsoa kaikki Netflixin edes jollain mittarilla tasokkaat kauhuleffat. Instagramista löytyy aika lailla kattavammin lisää kuvasisältöä tästä kesästä (ja elämästä muutenkin), sieltä mä löydyn yllättäen nimellä bayshill.


Translation/ I get excited when it comes to photographing Ayla, though I'm not so sure about the quality.. Roadtrip was the best thing ever as you might see from the number of the photos taken. Whoops haha :D Den Haag was a city to where I definitely wanna go back sometime, all those streets and buildings, not to forget about the lovely beach in Scheveningen. In Den Helder I created a burning desire for lighthouses, and we found a new friend, Mr Crab.
The roadtrip wasn't the only thing we did, even if there's not so much prove of those other things. Guess you're not so interested to see photos of all of those barely watchable Netflix horror movies we saw. Then again, do you have to actually DO something on summer vacation?